RSS Feed

elokuu, 2010

  1. Sokerikreemi (kosteussuluksi marsipaanin ja sokerimassan alle)

    elokuu 29, 2010 by Meillä Leivotaan

    IMG_2590

    Sokerikreemi

    100 g voita (Hyla tai laktoositon)

    3 dl tomusokeria

    1 tl vaniliinisokeria/ tai yhden halkaistun vaniljatangon siemenet veitsellä kaavittuna

    1 tl vettä

    Ota voi esille hyvissä ajoin ennen kreemin tekoa. Huoneenlämpöinen voi vaahdottuu helpoiten. Leikkaa 100g voita pieniksi viipaleiksi ja asettele vatkauskulhon pohjalle ja reunoille siten että 0,5cm ohuisen palaset eivät ole päällekkäin. Näin voi pehmenee noipeimmin. Kun voi sopivan lämpöistä, lisää kulhoon vaniliinisokeri, ja siivilää apuna käyttäen sihtaa tomusokeri kulhoon. Aloita vatkaaminen alhaisimalla teholla jotta tomusokeri ei pöllyä. Vatkaa ensin kunnes kaikki tomusokeri sekoittuu kunnolla voihin ja jatka sitten kunnes seos vaalenee. Lisää lopuksi 1 tl vettä ja sekoita huolellisesti. Kreemi on valmista levitettäväksi kakun pinnalle. Se toimii kosteussulkuna, niin ettei kakun kosteus nouse marsipaani- tai sokerimassapäällysteen pintaan. Tätä käytetty mm. marsipaaniruusukakkuun. Tomusokerin ja veden voit myös korvata käyttämällä sokeria, johon lisätty vettä ja seos keitetty niin että vettä seokseen ei ole jäänyt lähes laisinkaan. Seos valutetaan aavistuksen jäähtyneenä todella kapeana vanana kreemin sekaan samalla kun yleiskone sekoittaa kreemiä isolla vaihteella. Tässä saa varoa lisäämästä liian nopeasti, sillä voi saattaa sulaa kokonaan. Vanaa kaataessa voi pitää taukoja. Valmiin kreemin voi pakastaa ja käyttää uudelleen vatkattuna esim. kakkuihin tai bebe-leivoksiin. Kreemiä ei saa mikrottaa. Annettava sulaa huoneenlämmössä yön yli.

    DSCF7471


  2. Marsipaaniruusukakun päällinen (nro 7)

    elokuu 24, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Muistin tällä kertaa ottaa marsipaanipäällisen teosta vaihekuvat. Tältä kakku näytti valmiina ruudukointeineen kaikkineen.

    Marsipaaniruusukakku nro 7 päällinen aloitettiin tähän tapaan. Ensin kaulittiin yksi 250g pötkö valkoista marsipaania kahden pakastepussin välissä sopivan laakeaksi. Sitten mitattiin kakkuvuoalla päällisen koko ja ruokaveitsellä painaen ylimääräiset pois.

    Päällimmäinen pakastepussi pois ja irrotetaan ylimääräiset marsipaanit.

    Aloitetaan raidoittaminen ruokaveitsen avulla silmämääräisesti. Tässä lajissa kehittyy hitusen joka kerran arvioimaan aavistuksen paremmin, mihin seuraava raita vedetään. 😉 Välillä on hyvä kastaa veitsi tomusokeriin. Ei tartu niin helposti marsipaaniin kiinni.

    Ruudukointi loppuun asti.

    Sokerikoristehelmien lisääminen ruudukon risteyskohtiin. Ja sitten siirretään täytetyn kakkupohjan päälle. Alle voi-sokerikreemiä kosteussuluksi.

    T. ML


  3. Valkoinen marsipaaniruusu

    elokuu 24, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Taas liian pimeään aikaan kuvattuja marsipaaninäperryksiä. Tällä kertaa kokeilin tehdä ison marsipaaniruusun, mutta edelleen käyttäen vain kolmea terälehteä. Tämä on tehty ihan eri ohjeella kuin edelliset, käsin muotoilemalla. Tässä ei tarvita kuin veitsi pötköstä palasteluun, lusikka terälehtien alkutyöstöön ja sormet terälehtien loppumuotoiluun. Tästä mallista en niin pidä (keskiosa terälehtiä ylempänä tässä mallissa), mutta silti kaikki ruusuohjeet pitää testata mitä kohdalle osuu. 😉

    Aloitus on aika pitkälle sama kuin kaikissa muissakin marsipaaniruusumalleissa. Pötkö.

    Ja palastellaan neljään osaan.

    Palloiksi.

    Litistetään lusikkaa apuna käyttäen.

    Valmiiksi esityöstetyt terälehdet (yksi keskustaksi, muut terälehdiksi).

    Keskustaksi tuleva lätty kietaistaan tötterölle. Tässä mallissa etsitään purjosipulimaista mallia. Eli hoikkenee tötsä ylöspäin ja alaspäin hieman pönäkkäämpi.

    Näyttää päältä tältä.

    Jokainen jäljelle jäävä terälehti muotoillaan käsin, näyttämään suurinpiirtein tältä. Terälehtien ohuin osa rullataan tässä mallissa jo ennen kiinnittämistä hieman alaspäin. Pohjaa ohennetaan käsin vielä hieman ennen kiinnittämistä.

    Sivulta.

    Ensimmäinen terälehti kiinnitettynä.

    Toinen paikoillaan.

    Ja kolmas terälehti. Viimeistelyä vaille valmis.

    Ruusu valmiina. Tämä malli on yksi koulusta saamani. Kaikessa tässä on se kumma puoli, että vaikka tietynnäköisiä marsipaaniruusuja pitää enemmän omaa silmää miellyttävänä, niin hirmuinen hinku on oppia kaikki mahdolliset tavat. Niissä kaikissa on kumminkin joku oppimisen arvoinen juttu haudattuna. Tässä mallissa kertakäyttöhansikkaat ovat ihan ehdottomat käyttää. Sormin muotoilua on sen verran runsaasti. Kaikki mahdollinen marsipaaninäpertäminen käy, kunhan vaan oppii uutta ja saa tehdä juuri sitä alaa mistä pitää. Nam. Peruskama on ihan yhtä inspiroivaa kuin oman tyylin etsiminen. Kunhan vaan koko ajan saa näprätä. 😉

    T. ML


  4. Kolmiterälehtinen marsipaaniruusu

    elokuu 24, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Viikonlopun marsipaanipähkäilyihin kuului tämäkin. Kaupasta malliksi ostetut kolme tulipunaista marsipaaniruusua lehtineen oli mallikappaleena, kun mietin kokeilemalla miten kolmilehtiset marsipaaniruusut on tehty, jotta ne näyttävät juuri siltä kuin marketin maustehyllyllä. Lopputulokseksi päädyin tekemään kolmiterälehtiset kiinnittämällä kaikki yhtä aikaa keskispiraaliin kiinni. Näin ainakin terälehtien kierteet näyttivät täysin samalta kuin ostoruusuissa.

    Ja tältä näytti yksivärinen lopputulos öiseen aikaan. En ole aivan varma tehdäänkö kolmiterälehtinen virallisesti näin, vai tulisiko näistä (tai niiden tekotavasta) näytöissä satikutia, mutta ovat tähän mennessä paras kolmilehtiyritelmä ja kaiken lisäksi ensimmäiset ikinä, joihin olen onnistunut käyttämään vain kolme terälehteä. Noh, eiköhän tämänkin tekemisen opi virallisemmin koulussa. Ja pitihän tämä testata, kun kaupasta haetut mallitkin oli saatavilla. Cake Boss -tyyliset marsipaaniruusut odottavat vielä kokeilijaansa, mutta tällä pääsi kivasti alkuun – ja marsipaanin makuun! Kaikki pieleen menneet päätyivät parempiin suihin. 😉 T. ML


  5. Marmoroitu marsipaaniruusu vaihekuvin

    elokuu 24, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Kolmiterälehtisen marmoroidun marsipaaniruusun tekemiseen ei tarvita ihmeellisiä työvälineitä. Myös toteutus on hyvin simppeli.

    Tarvitaan kahta eriväristä marsipaania ja esimerkiksi Lidlin paksua pakastepussia avuksi terälehtien muotoiluun. Tämän lisäksi ei tarvita muuta kuin kaksi toimivaa sormea.

    Marmoroidun marsipaaniruusun tekeminen aloitetaan muovaamalla punaisesta marsipaanista pötkö, joka kapenee molempiin päihin päin. Pötkön voi pyöritellä käsin. Sitten taitetaan pakastepussia pötkön päälle ja painellaan sormella C:n mallinen alue litteämmäksi ja ohuemmaksi. Loppusilauksen voi tehdä vetämällä tasaisesti sormella koko pötkön yli, jolloin mahdolliset muhkuraisuudet tasoittuvat. Sitten tehdään valkoisesta marsipaanista hyvin ohut pötkö. Kannattaa katsoa ennen valkoisen marsipaanin työstämistä, ettei punaista väriä ole jo jäänyt kämmeniin. On tärkeää että valkoinen väri ei saa siitä osaansa, muutoin lopputulos on aika tuhruinen.

    Yhdistetään valkoinen pötkö ja ohennettu punainen. Punainen saa jäädä toiselta puolelta pönäkäksi, näin saadaan aikaiseksi enemmän sipulimainen look ruusun keskispiraalille. Tarkista että valkoinen nauha ei mene mistään päällekkäin punaisen kanssa. Laita pakastepussin toista kulmaa taas koko hela hoidon päälle ja vedä etusormella valkoinen nauha kiinni punaiseen siten että sormella vetäessä painat hieman kohti punaista koko ajan. Jos painat punaisesta poispäin, käy helposti siten että paikoin mukaan liirautuu osa punaista valkoisen sekaan ja marmorointi menee pilalle. Tässäkin vain valkoinen alue ohennetaan. Punaista ei pyritä enää ohentamaan.

    Nosta pakastepussin reuna pois marsipaanin päältä ja kierrä marsipaani kauniille rullalle.

    Aloita terälehtien tekeminen. Näitä tarvitaan kolme, samankokoista. Pyöritä pallo. Käännä pakastepussia marsipaanin päälle ja muotoile samalla lailla kuin keskispiraalin osalta.

    Valkoinen nauha yhdistettynä ja terälehti pakastepussin avulla silotettuna.

    Valmis terälehti ja valmis keskispiraali.

    Yhdistä kaikki kolme terälehteä keskispiraaliin propellin muotoisesti. Sisäpuolelle tulisi tulla se puoli terälehdestä joka työstettäessä lepäsi alaspäin pakastepussia vasten.

    Kiinnitä kaikki kolme terälehteä koko matkansa pituudelta samansuuntaisesti.

    Nypistä pohjasta ylimääräiset kapeammaksi sormin, ja leikkaa veitsellä kapeampi kohta pois.

    Vedä varoen etusormella liu’uttaen valkoiset osat hieman enempi ulospäin kaarelleen.

    Valmiita marmoroituja ruusuja.

    T. ML


  6. Marsipaaniruusukakku nro 7 marmoriruusuilla

    elokuu 22, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Koko kakku pihalla kuvattuna. Oli niin pilvikeli, että sisällä kuvista tuli keltaisia. Valkoinen marsipaanikin näytti kellastuneelta sanomalehdeltä. Epäonnistuneet pursotukset kuohukermasta, syötäviä koristehelmiä, marsipaani päällinen ja ruusut. Täytteenä vadelmaa, banaania ja persikanpaloja kermavaahdon kera. Kostutus laktoositon maitojuoma + vaniliinisokeri. Vasta pursottaessa huomasin, että pohjan malli oli hieman kupera. Ensi kerralla pitänee tasoittaa kakkupohjat ensin samankokoisiksi ja sitten vasta alkaa täyttää. T. ML


  7. Marmoroitu marsipaaniruusu

    elokuu 22, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Eilen harjoiteltuja kolmiterälehtisiä marmoroituja marsipaaniruusuja. Pursotusten kermavaahto vatkautui hieman liikaa.

    T. ML


  8. Silikonisen muotin edut

    elokuu 19, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Tässä kukkakuvassa näkyy selvästi silikonisen muotin edut. Tämän kukan terälehtien asentoa ei ole muutettu, vaan silikonimuotista tulee päivänkakkara juuri tällaisena ulos. Syvyysvaikutelma tulee selvästi esille. Juuri tämä on se syy miksi kiire aikana juuri silikoniset muotit menee muiden edelle. Siisti, nopea ja moniulotteinen lopputulos.  Eikä materiaalilla ole väliä. Sokerimassa käy (kuivuu nopeasti), marsipaani käy (maistuu klassisen erinomaiselle) ja miksei lasten suuhun kaikkein parhaiten istuva vaahtokarkkimassakin. T. ML


  9. Cake Boss marsipaaniruusut

    elokuu 19, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Kesällä katsoin Cake Boss -nimistä leipomosarjaa, jossa näytettiin aidon näköisten ruusujen tekemistä. Luultavimmin kyllä rolled fondant eli sokerimassasta. Sarjassa näytettiin vain osa heidän tyylistään valmistaa ruusuja. Se miten aloittavan ruusujen teon ei näytetty, mutta kuvassa näytettiin, että he eivät tee ruusuja yksi terälehti kerrallaan, vaan viisi yhdessä olevaa lehteä, joista jokainen kyllä muotoillaan erikseen. Mietin pääni puhki mistä löytyisi sen mallinen piparimetallimuotti että saisi otettua sen mallisen aihion marsipaanista, tuosta ah niin alkuperäiselle maistuvasta kukkakoristemassojen kuninkaasta, että voisi kokeilla samanlaisia. Asia ei sen enempää kesällä edistynyt, kun en ole piparimuotteja koskaan itse tehnyt.

    Kunnes löysin kaupasta eilen tämän! Ongelma on erinomaisen täydellisesti ratkaistu. Niitä siis on kuin onkin valmiina muotteina olemassa. Näitä viisiterälehtisiä työstetään muotoilusienen päällä, jokaista terälehteä reunoista ohuemmaksi ja sitten pujotetaan rautalankaan ja asetellaan hieman lomittan jokainen terälehti ja muotoillaan jokaisen terälehden ruusumainen kaarevuus siinä. Jos sokerimassasta, niin elintarvikeliima on viisilehtisten kerrosten välillä suotavaa, jos marsipaanista, kuten tässä tavoite, elintarvikeliimaa ei tarvitse. Ammattilaiseksi kun suuntaa, niin haluaa kokeilla marsipaaniruusujenkin tekemistä lukuisilla eri tavalla, kunnes löytyy se omin. Tästähän voi toki halutessa veitsellä leikata irti jokaisen terälehden, mutta itse halusin kokeilla sellaista ruusun tekemistä kuin tuossa sarjassa. Ruusuista tulee todella aidon näköisiä ja terälehtikoko on helppo pitää halutun kokoisena. Myönnettävä on, että kun tiettyjä juttuja haluaa tehdä, niin kyllä menee välineurheilun puolelle, mutta harrastukseen meneviä kulujahan ei lasketa, eihän…tässä tapauksessa piristävästä harrasteesta on kyllä tulossa silmänruuaksi asti ilahuttava työ.

    Ja tältä näyttää pakkauksen toinen puoli, ohjeineen. Jesh, Cake Boss ruusumysteeri selvitetty!

    Samoin ostin muotoilusienen, jonka asemasta aiemmin olen käyttänyt ihan vaan käyttämätöntä puhdasta pesusientä.

    Ja tässä muotoilusienen ohjekuvat pakkauksen takaa. Muotoilusienen ohuempaa osaa käytetään lehtien muotoiluun ja paksumpaa sitten syvempiin työstämisiin, kuten kukan keskustan painamiseen kuperammaksi.

    Ja englanninkielisinä sen käytön ohjeet.

    Lehtien nopeaa tekemistä varten ostin ruusunlehtimuotin. Harmi ettei sitä ollut silikonisena. Olen mieltynyt silikonisten muottien tekemään syvyysvaikutelmaan ja moniulotteisuuteen. Mieluiten muotoilen käsin, mutta kiireen sattuessa tämä on ihan kelpo vehje.

    Lähempää lehtien kuviointi.

    Tämänkaltaista lehtimuottia haaveilin, mutta toki ruusun lehden malliset eikä tämmöisiä. Hihkaiskaa jos jossain näätte silikoniset ruusunlehtimuotit. Toistaiseksi en ole sopivia löytänyt – sellaista missä olisi sopivan leveitä ruusunlehtiä (ruipeloista ruusunlehdistä en tykkää) ja kahta, kolmea eri kokoa. Nämä silikoniset on niin mainiot yksityiskohtiensa vuoksi käyttää, että niihin hurahtaa kyllä! Piti tämäkin ostaa, vaikken tiedä milloin edes tulee tarve. Tarpeissa on se paha puoli, että ne iskee sitten yllättäen, että sellasia lehtiä ja sitten kun ei ole niin ei ole mistä tehdä. Tämän ostoa olen kyllä pidenpään suunnitellut, joten ihan hyvä näin. Myrttityyliset lehdet on kyllä kieltämättä kivat. Ensin pastavärillä ja sitten lehtiruotien korostus tomuvärillä.  T. ML


  10. Leipuri-Kondiittori -opinnot alkaa, jee!

    elokuu 12, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Aivan uskomatonta kuinka hienosti opinnot ovat käynnistyneet. Harjoittelupaikkoja olisi järjestynyt enemmän kuin ehtii opintojen aikana käyttää ja juuri tänään allekirjoitin työharjoittelusopparin sinne parhaaseen paikkaan minne eniten toivoin. Juhlan paikka. Ja sitä voi juhlistaa lähtemällä ostamaan tarvittavat työvaatteet, hehhee. Iloinen on mieli, vaikka selvitettäviä asioita on roppakaupalla ennen kuin työharjoittelu käynnistyy. 😉 Hygieniaosaamispassi, salmonellatodistus, työvaatteet ja kymmenkunta muuta juoksevaa asiaa. Huhhuh. Yllä muuten kuvassa maailman parhaimman makuinen kirsikka-marenki-vaniljakreemileivos. Aivan uskomattoman hyvää. Törmäsin kyseiseen leivokseen kesälomalla Kotkassa, taisi olla Aroma-niminen kahvilakonditoria. T. ML