RSS Feed

syyskuu, 2010

  1. Juhlan paikka

    syyskuu 30, 2010 by Meillä Leivotaan

     

    (Kuvat päivittämättä) Niin se on. Juhlan paikka. Opettaja kävi tänään työssäoppimispaikassa ja sain sopimuksen työssäoppimisajasta kahdeksi vuodeksi! Kerrassaan upeaa. Sen päätteeksi saan suorittaa kondiittorin ammattitutkinnon. Jeeeeee! Kaikki näytöt samassa paikassa. Tänään sain kondiittorin apuna koristella nelikerroksista hääkakkua! Aivan upeaa. Toisen kerran tein ganachéa. Marjapiirasleivoksia tehtiin ensimmäistä kertaa. Tuulihattuihin tein yhtä työvaihetta ja voi että oli mukavaa. Sniif. Huomenna tämän viikon viimeinen päivä. Pitää ootella maanantaihin, että pääsee taas ihanien leivosten keskelle suloisiin tuoksuihin.

    T. ML


  2. Lehtikultasadetta

    syyskuu 29, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Tänään oli työssäoppimispaikassa mielenkiintoinen päivä (kuten aina). Kiirettä piisasi niin että sai ihan juosta välillä ehtiäkseen tehdä kaiken. Monen monta pientä makeaa uutta erikoisleivosta tein tänään, joita en ole koskaan ennen edes nähnyt. Ja mikä makeinta, yksiin pikkuruisiin sain laittaa kondiittorimestarin opastuksen jälkeen lehtikultapölyä. Voi että tuli nättejä. Elämäni ensimmäisen ganachén eli sellaisen suklaisen kuorrutteen opettelin tekemään tänään. Koristelemisia oli jos jonkinlaisia. Aivan kerrassaan ihana päivä oli tänään ja olin niin onnessaan kaikesta uudesta mitä sain tänään tehdä. Uskomatonta! Vähän jotain tuttujakin tein väliin, mutta suurin osa ihan uusia juttuja ja makuja minulle. Ou jee. T. ML


  3. Palastelua ja näyttökoetta

    syyskuu 28, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Olipas päivä. Työkaverillani oli näyttöpäivä ja ensi kertaa pääsi sivusta seuraamaan millaista touhua se sellainen on. Luulin, että näyttökokeen valvoja kyttää koko ajan olan takaa miten hommat hoidetaan, mutta ei se ihan niin ollut ;). Paljon tavanomaisiakin töitä saatiin tehdäksemme ja sitten oli vain jotkut tietyt jutut mistä näyttökokeen antajan kanssa oli nimenomaisesti sovittiin. Jännittävää kyllä, miten suoriutuu mistäkin sitten kun on oma aika näyttökokeessa. Kyllähän työt tarkemmin syynätään silloin, vaikka kyllä palautetta tulee joka päivä muutenkin. Toki näyttöpäivänä sillä on ihan oma erityinen merkitys tavanomaisen merkityksen lisäksi. Tänään oli omenapiirassatsin paloittelua ja siinä saikin olla tarkkana että palasista tulee tasakokoisia ja suorasivuisia. Suolaisia tehtiin useita eriä ja uusiakin tuotteita tuli, joita ei ole ennen tehtaillut. Aivan liian äkkiä meni tämäkin päivä. On mukava tehdä myös sellaisia tuotteita, jotka jo osaa. Aina oma jännityksensä siinä, että kuinka ihan uuden tuotteen valmistamisen kanssa pärjää ja osaako sen tehdä riittävän nopeaan tahtiin, vai meneekö aivot solmuun. Päässälaskutaidon vähemmässä ruosteessa olemisesta olisi etua tässä hommassa, kun tehdään isoja määriä tiettyä tuotetta. Ehkäpä se siitä vetristyy. Huomenna taitaakin pamahtaa neljä viikkoa työssäoppimisjaksoa mittariin. Kamalan äkkiä tämä aika on mennyt. T. ML


  4. Täytekakkujen perusteet – Budabest -kakku

    syyskuu 17, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Tämä Budabest -kakku tehtiin myös Täytekakkujen perusteet kurssilla koulussamme. Kuvissa jälleen luvan kanssa ikuistettu kondiittorimestarimme neuvomassa kakkujen tekoa.

    Budabest -kakku

    Pähkinämarenkipohja:

    200g munan valkuaista

    (sokeri 1.) 175g sokeria

    80g hasselpähkinäjauhetta

    (sokeri 2.) 175g sokeria

    maissitärkkelystä 15g

    Punnitse kuivat ainekset valmiiksi.

     Erottele keltuaiset pois valkuaisista. Jos pieni siru kuorta tai viiru keltuaista soljahtaa astiaan parhaiten sen saa pois kananmunan kuoren kappalleella, sitä valkuainen ei hylji, kuten lusikkaa.

     Yhdistä jauhettu hasselpähkinä, sokeri 2. ja maissitärkkelys.

    Vatkaa valkuaiset ja sokeri 1. kovaksi vaahdoksi.

    Tyhjennä vaahto yleiskoneen kulhosta sekoitusastiaan.

    Sekoita kuivat aineet valkuais-sokerivaahtoon käsin.

    Pohjian ja reunoja myöten, kunnes täysin tasaisesti kuiva-aineet vaahdon seassa.

    Ammenna seos pursotinpussiin.

    Pursota kuusi n.18cm halkaisijaltaan kokoista kakkupohjaa. Paksuus noin sentin.

    Paista 160 asteessa 20-25 min.

    Ota levyt jäähtymään.

    Sivele sulalla suklaalla päältä ja alta, jotta täyte ei imeydy marenkipohjiin.

     Täyte ja kuorrute

    200g maustamatonta tuorejuustoa

    100g aprikoosihilloa

    vispikermaa 200g

    Levitä 3/4 osaa täytteestä kahden marenkipohjan väliin sekä kakun päälle että sivuille. Koristele kakun pinta sahateräveitsellä aaltomaiseksi, sirottele pinnalle kevyesti kaakaojauhetta tai kaakaotomusokeria. Paina reunoihin suklaarouhetta tai suklaanonparelleja. Koristele pursotuksin.


  5. Marenkileivoksia ja uusia työkavereita

    syyskuu 17, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Viikot hurahtaa hirveetä kyytiä ohitse. (Kuva jälleen kesäisiä suklaamatkan kuvia.) Työssäoppimispaikassa on jo melkoisen pitkälle kuin kotonaan. Ihanat tuoksut tervehtii jo ovella ja heti pääsee työn touhuun. Harjottelijat vaihtuu tiuhaan sillä useimpien työssäoppimisjakso kestää 4-6 viikkoa. Luksusta että saa olla 6kk putkeen samassa työpaikassa. Juuri kun ehtii saada työharjottelijasta kivan työkaverin, jonka kanssa työtehtävät sujuu ja juttu luistaa (keventää kummasti) niin harjoitteluaika loppuu ja ihan erityylinen ihminen tulee hänen tilalleen. Elämä on, varsinkin työharjotteluissa. Tämä ensimmäinen työssäoppimispaikkani on semmoinen että siihen jäisi mielellään loppuelämäksi töihin, jos se olisi mahdollista.

    Päivitykset hieman jälestää kun energiat menee siihen pääasiaan eli leivontaan. 😉 Omituista että saa tehdä koko päivän sitä mistä tykkää. Noh. Viikko sitten perjantai meni sairaan lapsen kanssa kotona, mutta torstaina sain olla työssäoppimispaikassa. Teimme kondiittorimestarin ja uuden uutukaisen työharjottelijan kanssa erikoistilausta, joka oli pari sataa sienipiirasta. Oli aivan uusi tuote, oli hauska nähdä kuin kehittyi siinä tehdessä tuo tuote eteenpäin. Ennen sitä sain koristella, kuumakiillemaalata ja viimeistellä tuoreilla marjoilla kolme kermakakkua.

    Loppupäivä meni jouhevasti opetellessa pursottamista macaron-leivoksiin. Niitä tehtiin useampi sata sinä iltapäivänä. Ja voi että tykkäsin. Hoksasi monta käytännönjuttua niitä tehdessä. Eka pellillinen ei oikein mennyt niin hyvin kuin olin toivonut, mutta sen aikana tajusi niin monta juttua että loput n.kpl pellillisiä tuli melkoisen nättejä macaronseja! Puolikkaat pitää olla just eikä melekeen saman kokoisia, eikä parin löytäminen ole niinkään helppoa kuin ensin luulisi! Kokoero on niin pikkiriikkinen, että yhteen sovittamalla vasta näkee oliko todella tismalleen oikeaa kokoa. Nekin on käsin pursotettu ne puolikkaat ja vaikka ovat periaatteessa saman kokoisia, niin silti koko on eri. Samoin aavistuksen eri verran menee pursotustäytettä kun koko on aavistuksen eri.

    Päädyin nostelemaan oikeankokoiset puolikkaat pareiksi ihan ensin, sitten mallasin täytteen väliin. Sillä tavalla lopputulos oli paljon parempi. Jos täytteen laittaa ensin ja sitten koittaa onko puolikkaat pareja vai ei, onkin sitten liian myöhäistä todeta, että uuups, nämä ei olleetkaan ihan saman kokoiset. Silmä myös harjaantui useamman sadan macaronsin kanssa näkemään oikeat parit ja oikean täytepursotusmäärän nopeammin. Mukavaa touhua! 😉

    Viikon alussa teimme kymmenkertaisen satsin syksyistä marjapiirakkaa, joista osa sai omenatäytteen. Taikinamassan levittäminen paletilla oli loppupuolella aika työlästä, sillä taikinaan laitettu sula voi alkoi hyytyä useamman ison levyllisen tasoittamisen jälkeen. Siistejä kuitenkin saatiin. Isoissa levyissä öljysprayta ei saa levittää vuoan reunoille, muutoin levy kohoaa, irtoaa ja lässähtää kasaan keskellepäin ja jää raa’aksi keskeltä. Koristelemaan on päässyt kaikenlaista kivaa. Monta sitruunankuorta raastettu ja mitä erilaisempia taikinoita valmistettu. Läheskään kaikkea ei muista, vaikka miten yrittäisi tikistää.

    Loppu viikko on valitettavasti mennyt hyvin pitkälle sairastaessa. Täytekakkujen perusteet kurssin toisen osan missasin: – olin vielä kuumeessa. sniiff. Siellä olisi ollut mm. marsipaaniruusujen tekemistä koulun näyttökokeisiin vaatimalla tavalla. Kyllä harmitti, vaikka tietysti kaikkein eniten se, että joutui olemaan pois unelmien työstä suloisten tuoksujen keskeltä useamman päivän.

    T. ML


  6. Täytekakkujen perusteet – Suklaakakku

    syyskuu 17, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Tämä resepti on saatu koulumme kurssilta, täytekakkujen perusteet. Kuvat luvan kanssa otettu. Kuvissa näkyy koulumme kondiittorimestari, joka opettaa tämän kurssin, kesto 2*5h. Kaikki ainekset mitataan koulussa grammoina. On tarkempi mitta kuin desit ja ruokalusikalliset. Niinpä ainesten mittaamisella aloitetaan tämäkin suklaakakku koulun tapaan. Sama tehdään työssäoppimispaikassakin leivonnan alussa: Kaikki ainekset punnataan (erikseen) grammamäärinä astioihin. Jos taikinaa ei valmisteta heti, viileää säilytystä tarvitsevat laitetaan punnisemisen jälkeen kylmiöön odottamaan taikinan valmistuksen aloittamista.

    Suklaakakku

    Kananmunia 250g

    175g sokeria

    150g vehnäjauhoja

    kaakaojauhe 25g

    6g leivinjauhe

    Sokeri ja kananmuna mitataan samaan astiaan. Kananmunat ensin ettei sokeri jämähdä pohjalle kiinni. Sitten vasta sokeri. Taarataan puntari nollille kananmunien punnaamisen jälkeen. Ensin kananmunat punnittuna, sitten sokeri, lämmitetään vesihauteessa +40 asteiseksi. Vaahdotetaan. Yhdista kuivat aineet, siivilöi ne vähitellen muna-sokeri -seoksen joukkoon. Annostele vuokiin.

    Paista 175, n-35-55 min pohjan koosta riippuen. 18cm kakkuja kaksi kappaletta tällä ohjeella.

    Anna kakkupohjien tekeytyä jääkaapissa vähintään.2-3h ennen kuorruttamista. Mieluiten päivä tai pari saisivat tekeytyä ja tasaantua jääkaapissa jos mahdollista.

    Kostutus

    vesi 100g

    sokeri 30g

    konjakki 10g

    Kiehauta vesi ja sokeri, jäähdytä huoneenlämpöiseksi, lisää konjakki. Käytä pohjien kostutukseen.

    Täyte

    Kerma 500g

    Vaalea siirappi tai hunaja 250g

    125g kaakaojauhe

    Sekoita täytteen aineet ja vatkaa pallovatkaimella kreemiksi, varo ylivatkausta. Täytä kakut samalla kun kostutat pohjalevyt.

    Kakkujen pinnan sulkeminen

    Aprikoosimarmeladi 200g

    Kuorruta tekeytyneet valmiiksi täytetyt kakkupohjat ohuelti aprikoosimarmeladilla, näin suklaapäällinen ei imeydy kakun sisään.

    Canache -suklaakuorrutus

    Kerma 200g

    Tummaa Suklaata 300g

    Pilko suklaa astiaan, sulata vesihauteessa kokkareettomaksi. Kiehauta kerma ylös, annan jäähtyä pieni hetki. Sekoita suklaa joukkoon. Kuorruta kakku canachella yli asti. Anna pinnan kovettua ja nosta kakut kakkupaperille.

    Koristele pursotuksin (samalla suklaavaahdolla millä täytetty).

    T. ML


  7. Omenapiirakkaa ja jättiuuniottelu

    syyskuu 17, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Voi että tuntuu hyvältä päästä töihin taas sairastelun jälkeen. Maanantai, tykkään sinusta hirveesti 😉 Syksyisissä raikkaissa ja kanelisissa tunnelmissa tänään. Omenapiirakkaa leivottiin kuuden levyllisen satsi. Piirasmurun tekoa ja itse omenapiirakan taikinaa oli ihana punnita ja valmistaa. Tulee niin suloiset tuoksut. Tänään opettelin jättikokoisen uunin käyttöä. Kaikki kuusi levyä matkasivat sinne kerralla. Pieniä suolasia valmistin myös, toiseen tuli mm. fetaa ja toiseen lohta. Niidenkin paistamisen harjoittelin jättiuunissa. Ikänä niin isossa uunissa mitään paistanut. Ihanaa kun huomaa, että täähän sujuu, enkä poltakkaan mitään pohjaan! 😉 Samoin sain auttaa kondiittorimestaria pienten suupalasten valmistamisessa. Hyvää tuoksua riitti koko päivän. Loppupäivästä tamppasin kondiittorin apuna juustokakkujen pohjia monta monta monta. Ja ai että nekin tuoksui niiiiiiiiin hyvälle. Päivän päätteeksi putsattiin koneita, pöydät puhdistettiin, desinfioitiin ja huuhdeltiin. Tervetuloa tiistai, tule pian! 😉 t. ML


  8. Koulumatkatukea ja kermakakkuja

    syyskuu 14, 2010 by Meillä Leivotaan

    (Kuvat päivittämättä) Tänään on asioiden hoitamispäivä. Kuvat taas kesäiseltä suklaamatkalta. Koulumatkatukea olen kirjoitellut, sairasta lasta hoitamassa tänään kotona, ei päässyt leipomaan tänään, sniiff. No Huomenna sekä työssäoppimispaikkaan että koululle leipomaan! Töissä on suklaakausi ensi viikolla alkamassa, aahh kun ihanaa! Mitähän kaikkea kivaa se tuo tullessaan.

    Eilen sain tehdä kondiittorimestarin apuna varsin omatoimisesti kermakakkujen koristeita ja kuumakiilteen laittamista. Sain myös koristella jo kiilteellä maalatut kakut tuoreilla marjoilla. Aivan ihanaa hommaa! Samoin pääsin tekemään passionjuustokakku leivonnaisia, ja niiden koristelua sekä pakkaamista.

    Kermakakkujen kanssa meni melkoisen pitkään aamupäivästä. Sain pakata myös macaron -leivoksia ja harjoitella niiden kelmuttamista. Pari isompaa taikinaerääkin tein, piirasmurua kaksi armottoman isoa tonkkaa ja sitten toisen taikinan ainekset punnitsin valmiiksi. En tiedä mitä siitä sitten valmistettiin sillä minun työpäiväni loppui siivouksen ja desinfioinnin jälkeen. Kermaa vatkattiin koneilla useampaan kertaan kermakakkuihin.

    Taaskaan ei muista edes puoltakaan mitä tehtiin, niin paljon tuohua liittyy yhteen päivään. Omia leipomuksia ei ole kotona toistaiseksi jaksanut, kun päivässä tulee jo se 9 tuntia leipomista.

    T. ML


  9. Puolitoista viikkoa työssäoppimisjaksoa takana

    syyskuu 11, 2010 by Meillä Leivotaan

    (kuvat päivittämättä) Kuvat taas kesäiseltä belgian suklaamatkalta, suklaantuoksuinen on usein työssäoppimispaikkakin – ja belgialaista laatua sekin… Aika lentää kuin siivillä. Tuntuu kuin vasta olisi ollut eka päivää ja nyt jo hurahtanut puolitoista viikkoa. Samalla tuntuu kuin aina olisi ollut työssäoppimispaikassa töissä. Vähän kuin kotiin tulisi ihanien tuoksujen keskelle. Ensimmäinen fiilis on että aahh taas täällä! Puolitoista viikkoa työssäoppimisjaksoa takana ja tuntuu, että tähän mennessä on oppinut vaikka ja kuin. Suurin osa asioista on sellaisia jotka oppii kerran – kahden toistolla, osa taas sellaisia että toistoja vaatii vaikka kuin monta kertaa, että edes jotenkin tarttuisi tekniikka päähän. Palettiveitsen käyttö ja tyllapussin oikeaoppinen kädessä pitäminen on niitä työläimmiltä tuntuvia. Muttei mitenkään mahdottomilta, tosin joka kerran vaan pitää hirveästi rassata päätä, että muistaisi miten ihmeen päin kädet piti olla, vasen ylenpänä ja oikea alempana. Ja paletilla kerman levittäminen ei olekaan mikään helppo juttu, vaikka se ammattilaisen kädessä sille näyttää, varsinkaan jos on jo yksi kerros hilloa ja kermavaahtoa alla. Väärällä liikkeellä saa osan kakkua painumaan matalammaksi ja sitten ollaankin tilauksen kanssa lirissä. Ja reunojen tasoituksessa saa varoa, ettei pidä palettia sellaisessa asennossa, että saa aikaan pelkkiä kupolikaarisia prinsessakakkuja! Paletti pitää olla reunoja tasatessa ja ylimääräisiä pyyhittäessä ihan pystyssä, että reunoista tulisi tikkusuorat. Kaksitoista mansikkakakkua takana yhdessä kondiittorin kanssa ja neljä vadelmakakkua ja silti tuntuu, että sitä paletin käyttöä pitää vieläkin lisää saada. Hillon levitys sujuu kuin valettu, mutta kermavaahto onkin sitten eri juttu. Onneksi noita töitä tulee töissä paljon.

    Viikossa tunteja kertuu ihanat about 45h työharjoittelua. Pääsee oppimaan kunnolla. Välillä olen kondittorimestarien apuna, välillä kondiittorien ja välillä teen toisen työssäharjoittelijan kanssa yhdessä jonkin tuotteen. Joistain tuotteista teen vain tietyt vaiheet, toisena taas toiset vaiheet jne. Vähitellen hallitsee koko tuotteen kaikki työvaiheet alusta loppuun asti. Uskomattoman paljon olen päässyt jo koristelemaan ja tekemään vaativampiakin töitä. Aivan uskomattoman ihanilta on tuntuneet monet monet jutut. Tai oikeastaan kaikki. Minua ei haittaa vaikka työnä olisi jollain kertaa jonkin koneen putsaaminen ja peseminen. Niitäkin taitoja tarvitsee näyttökokeessa.

    Töissä on harjoiteltu marmeladin leikkaamista ja sokeroimista, vaahtokarkin leikkaamista ja sokeroimista, näiden kaikkien pakkaamista ja kelmuttamista, kakkutaikinaa sain tehdä annoksen johon meni pelkästään jauhoja yli 6 kiloa, ainesten punnitsemista ja punnitsemiseen liittyvää taaraamista (astia – astia+raaka-aine= raaka-aine), vatkauskoneiden käyttämistä, puhdistamista, pöytäpintojen puhdistamista, pesemistä ja desinfiointia, mansikkakermakakun ja vadelmakermakakun kostuttamiset, paletilla täytehillon ja kermavaahdon levittämistä, mansikka- ja vadelmakakkuihin kuumakiillepyssyllä kiillepinnan tekemistä, sekä vadelmakakun koristelu ennen kiilteen laittamista, kinuskikermakakun kuorrutustekniikkaa, suklaaleivosten koristelemista, suolaisten tekoa lohesta, kinkusta ja fetajuustosta, lakkakermakakkujen koristelua ja pinnoittamista kuumakiilteella, hääleivosten koristelua, kakkupohjien siistimistä ja irrottamista kakkurenkaista, induktiolieden käyttöä, sitruunoiden pesemistä, niiden pinnan oikeaoppista raastamista (ei yhtään valkoista!) ja mehun puristamista työpaikan koneella, kylmiöiden raaka-aineiden first-in-first-out -käyttöä ja raaka-aineiden säilytyspaikkojen opettelua sekä pakastimissa että kylmiöissä, suolaisiin leivospohjien laskemista ja pelleille asettelua, suolaisiin leipäpohjien painamista muotilla, mustikkamyslileivosten irrottelua muotoista sekä niiden koristelua, pakkaamista, kelmuttamista ja nimikoimista tilaajan tarroilla, suklaan pursottamista tyllan avulla leivonnaisiin, tyllan ja pursotuspussin käyttöä irtotyllalla ja ilman, macaron-leivosten täyttöä ja kiinni asettelua ja …listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteen yhdeksäntuntiseen kertaa viisi mahtuu aina melkoisesti uskomattoman ihanaa tekemisiä. Joka ikinen päivä tulee vaikka ja mitä uutta mitä ei ole koskaan aiemmin tehnyt.

    Olen koittanut edetä niin, että koitan saada kustakin jutusta tekniikan haltuun niin että voin lisätä vauhtia asian tekemiseen, tilauksilla on yleensä aina kiire. Aivan uskomattoman paljon olen nauttinut kaikesta, ihan mitä tahansa, mistä tahansa, mitä tahansa työvaihetta onkaan sitten tehty. Ja ne tuoksut ja värit ja uskomattoman kauniit sommitelmat. Kerrassaan miten joku voi saada tehdä näin ihanaa työtä koko päivän! Upeinta on se, että saa suoraan nähdä mitä todellisuus on kondiittorin ammatin töissä. Työkaverit on upeaa sakkia, ilmapiiri innostava ja työ on kivointa mitä ikinä. Hymyyn vetää suun tsiljoona kertaa päivässä. 😉

    Töissä ei olisi oikeaa politiikkaa ottaa omin nokkineen kuvia yrityksen tuotteista, olenhan siellä vain työharjoittelussa. Yrityksen pitää itse saada katsoa mitä kuvia julkisuuteen annetaan ja mitä ei, niihin en siis puutu. En ole kyllä suoraan kysynyt, mutta näin olen asian uumoillut. Fyysinen työ on aika raskasta, mutta iloinen mieli keventää sitä kummasti! Saati kunto. Olenkin satsannut siihen, että varaan aamuun puoli tuntia lenkillä käyntiin ja suihkuun. Paljon heränneempi olen töissä, vaikka aamut on varhaisia. Hieman ennen neljää herään aamutoimiin ja ennen viittä lähden jo kohti työpaikkaa. Leivontasaliin pitäisi ehtiä aavistus ennen puolta kuutta, että puolelta tietää mitä pitää tehdä. Ensimmäinen kuljetus lähtee 6.30 ja toinen 14.00, 6.30 jälkeen siivotaan pinnat huolella ja siirrytään yhdessä aamupalalle. Päiväruuan kukanenkin syö siinä välissä kun on hyvä kohta töiden osalta. Yleensä kumminkin kahdentoista molemmilla kieppeillä. Päivä sujuu niin joutuisaan että joskus käy niin, että unohtaa koko syömisen. Stot stot! Samoin työvaihetta tehdessä kaikki muu katoaa ympäriltä, eikä välillä kuule eikä nää mitään kun keskittyy asiaan.

    Ensi viikolla on eka lähikoulupäivä ja sinne kamera lähtee, täytekakkujen perusteet on aiheena, jee! Voi että minä tykkään! Perusteita on opeteltu osin jo töissä, mutta ei yhtään haittaa lisätieto, siitä on aina hyötyä. Koitamme myös selvitellä parin viikon päästä palaverissa voisinko suorittaa suoraan Kondiittorin ammattitutkinnon. 😉 Vasta olen opinnot aloittanut, mutta työharjoittelupaikan esimieheni oli sitä mieltä, että harjoitteluni on sujunut paljon paremmin kuin monen kolmannella vuosikurssilla olevan. Huhhuh. Olin todella yllättynyt positiivisesta palautteesta ja kiitin siitä. Kannustaa todella tuommoinen kyllä yhä enempi! Itse en ollut niinkään varma, arvelin että kohtuu kehnosti olin pärjännyt alun. Täysin tyhjin taskuin kun alottaa, ilman päivääkään alan työkokemusta ja ilman alan minkäänlaista koulutusta, niin sitä ei osaa arvioida meneekö ja miten pöhnästi.

    Ihan ensimmäisellä viikolla olin aivan hakkelusta joka ihanan työpäivän jälkeen. Työpäivän aikana ei tuntunut, mutta kun pääsi kotiin kaikki jaksa loppui kuin seinään. Kolmas päivä oli aavistuksen helpompi jaksamisen kannalta. Nyt jaksaminen alkaa riittää töiden jälkeen muuhunkin kuin jalkojen lepuuttamiseen ja loikoiluun. Jaksaa käydä kaupassa, laittaa ruokaa ja vähän siivoillakkin. Alussa fyysinen työ vaatii veronsa, kun on tottunut toimistotöitä tekemään. Mutta on siinä fyysisessä työssä hyväkin puolensa iltasella,…kuin ihana onkaan kellahtaa sänkyyn nukkumaan, kun on ruumis oikeesta työstä ihanasti väsy. Makeet unet lähtee. 😉 Voi että mä tykkään tästä! Aamuheräämiset ja kaikki sujuu kyllä. Ei haittaa yhtään, kunhan menee ajoissa 20.00 aikaan nukkumaan! 😉

    T. ML


  10. Koulutielle – jippii!

    syyskuu 5, 2010 by Meillä Leivotaan

     

    (Kuvat päivittämättä) Opinnot ovat nyt alkaneet täydellä tohinalla. Aamu alkaa hieman ennen neljää ja viiden jälkeen olen jo työharjoittelupaikassa. Ennen puolta kuutta leivontasalissa. Hygieniaosaamistesti meni onneksi läpi täysin pistein, ei tarvinnut sen takia peruuttaa työharjoittelujaksoa. Salmonellatestin nega-todistuksen sain myös ajallaan. Työvaatteet ehti kaikki muut, paitsi kokintakki, jota oli tullut väärää väriä. Aivan äärettömän onnellinen olen kun saan tehdä kaikkea missä on nättejä värejä, taivaallisen hyviä makuja ja uskomattoman kauniita leivonnaisia. Aivan ihmeellistä. Ja suu on messingillä koko ajan niitä tehdessä – koko yhdeksän tuntia. Ja lähtiessä harmittaa että joko se nyt se työpäivä päättyi. Kaikki kelpaa mulle, kaikki vähänkin leivontaa sivuava on erityisen suuta hymyyn vetävää. Selvästi omalla allalla. 😉 juu-u. Jalat oli kahtena eka päivänä aivan muusina työpäivän päätteeksi, kolmantena ei enää. Alkavat kai tottua 😉 Kuvassa vielä kesäinen kuva Belgian suklaakadulta.

    T. ML